» Ratsastus Helmillä voi olla tappelua, tai sitten puoliunessa kävelyä. Helmin huonoina päivinä se heittää homman ihan läskiksi - liikkuu puoliunessa, ja herätys on kyllä helppoa, mutta sitten ei taas mene kauaakaan, kun tamma on puoliunessa. Virkeällä päällä olessaan Helmi testaa ratsastajaansa, onko kovapäinen, vai periksi antava. Yleisin mitä Helmi tekee, on pysähtyminen, eikä hetkessä liikkeelle lähdetä. Volteilla/ymyröillä Helmi saattaa lähteä hiipumaan ulospäin, vaikka kuinka ulkopohje olisi kiinni, mutta usein taas ohja on löysällä. Tässä tapauksessa raippa pitäisi ottaa ulkokäteen. Mutta kun Helmille ei anna periksi, on Helmi se, joka luovuttaa. Tämän jälkeen tamma alkaa kulkemaan siististi, ei temppuile yhtään, ja tekee parhaansa. Helmi kuuntelee yleensä korvat höröllä, ja ääniavut tehoavat siihen hyvin. Niihin Helmi reagoi oikein hyvin. Lisäksi pohkeille aika herkkä, samoin painolle. Helmin saa myös helposti innostumaan ratsastuksesta, jolloin tamma tarjoaa kovaa kyytiä, ja pidättelemisessä on kova työ. Helmi on kouluratsastuksen lupaus, tammalla on kauniit sulavat liikkeet, kunhan sen saa haluamaan sitä. Helmin koulutus on joksikseen vielä kesken, tammalle opetetaan vielä muutamia liikkeitä, ihannetaso olisi vaativa B. Peruutuksissa Helmi alkaa helposti peruttamaan vinoon, mutta sen saa myös suoraankin, kun pohje on tiukasti kiinni siinä. Pohkeenväistöön Helmi on erityisen herkkä. Se osaa tehdä sitä pienestä avuista, mutta liika asetuksesta se alkaa käämtymään itsekin. Samoin liiasta pohkeenpuristuksesta. Esteratsastus ei ole Helmin laji. Esteillä se alkaa käymään kuumana, ei millään kuuntele, ja tekee mitä haluaa, jos ei pysty tiukkana. Juuri ennen estettä Helmi kieltäytyy, hypähtää sivuun ilmaan ennakkovaroituksia. Tai sitten tamma pysähtyy esteen eteen, eikä liiku siitä oikein mihinkään. Puomit ovat Helmille mukavaa vaihtelua. Niitä se menee oikein nätisti, vaikka ei niiden yli hyppäisikään. Maastoillessa Helmi on todella säikky ja säpsähtää pienintäkin rapinaa. Korvahuppu auttaa asiaa, ainakin jonkiverran. Maastoesteitä ei Helmillä olla hypätty, eikä varmaan tulla kokeilemaankaan.

» Kilpailessa Helmi käy kuumana, liikkuu kokoajan, eikä pysy paikoillansa. Tamma on kuitenkin vasta nuori, ja kilpailtu ei olla paljoa. Lämmitellessä Helmi menee yleensä hienosti, eikä yritä minkäänlaisia temppuja, vaan kuuntelee ratsastajaa korvat höröllä. Jos kilpailut järjestetään ulkona, ja vettä sataa, tai maa on muuten märkä, ei kilpailusuoritus tule menemään hyvin, sillä Helmille on katastrofi kävellä kosteassa. Kilpailusuoritusta ei koskaan peruta, sillä tamman pitäisi oppia menemään kosteassa. Kilpailemiseen liittyy myös asia, joka on Helmille kauheaa; kuljetusvaunu. Tähän kapistukseen ei meidän suomalaisjuntti mene - ainakaan suosiolla. Menee paljon paremmin vaunuun, jos sillä on kaveri odottamassa. Mutta herkut eivät aina auta. Silti Helmi peruuttaa rempilta pois, vaikka kädessä olisi kourallinen leipää. Kun tamman saa lastattua, alkaa kauhea ryminä, kun Helmi alkaa potkimaan seiniä. Melu voi olla joskus aivan hirveää. Heinä rauhoituu jonkinverran, muttei täydellisesti.

» Muiden hevosten seurassa Helmi on hieman pomottavaa sorttia; heiniä omii itsellensä, hätisyttää muut pois. Oikeastaan Helmi on pikku natsi. Joskus tämä pikku natsi pitää tarhata yksin, jolloin se on paras vaihtoehto. Joskus tamma tulee toimeen muiden kanssa, mutta yksintarhaus suositeltavaa. Vaikka hevonen onkin laumaeläin, ei sitä Helmistä aina huomaa. Se viihtyy yksin, kun saa vetää heinää yksin suuhunsa, mutta joinakin päivinä tamma alkaa hirnumaan muiden perään. Riippuu Helmin päivästä, haluaako olla yksin, vai pitääkö päästä kavereiden luokse.

» Muuta. Koulussa pintelit kaikkiin jalkoihin, maastoon korvahuppu.