Anni on perusluonteeltaan melko arka tyttönen. Se pelkää erityisesti miesten möreää ääntä ja ja osittain isokokoisten miesten koko olemusta. Vaikka tamma on lähes koko ikänsä asunut meillä, sillä on silti kammo miehiä kohtaan. Huonoja kokemuksiakaan ei pitäisi olla, eihän täällä ole miehiä käynyt, kengittäjää lukuunottamatta. Tosin ongelman ydin voi olla myös siinä ettei Anni ole miehiin tottunut. Anni tykkää kyllä harjailusta ja paijailusta, mutta alkuun tamman kanssa tulee olla varovainen. Se todellakin on hyvin arka, ja jotta mitään vakavampaa ei sattuisi, täytyy Annin saada tutustua ensin. Annin maailmaan mahtuu tällä hetkellä vain yksi ihminen, minuun se on jo oppinut luottamaan siinä määrin että saa tehdä neidin kanssa melkeinpä mitä vain. Opittuaan luottamaan ihmiseen, Anni tosiaankin seuraa sitä ihmistä kuin koira.

Anni on minulle hyvin rakas, osittain siksi, että se on ensimmäinen suomenhevostammani, osittain siksi että olen itse saanut tytön kasvattaa ja olla sen kanssa koko tamman varsa-ajan. Anni on sikäli mukava hoitaa, että Annin voi kyllä antaa olla vapaana karsinassaan harjailun ajan. Anni ei juurikaan aristele päätään, joskus on oikein höpötyttää, saattaa pään heiluttelukin olla paikallaan. Suitset sujahtavat suuhun melko kivuttomasti, tosin Anni ei missään nimessä ota kuolaimia suuhunsa jos niitä ei ole kunnola lämmitetty. pikainen puhaltelu ei riitä. Satula Annille tulee laittaa seblkään vähitellen, satulavyö kiristetään reikä kerrallaan, ja annetaan olla hetki siinä reiässä ennen kuin kiristetään jälleen yksi reikä. Jokaisen reiän välissä tietysti kehutaan tammaa kovasti. Tästä on sikäli hyötyä, että tamma on oppinut olemaan paikallaan ja vikuroimatta satuloinnin ajan.

Anni on ratsastettaessa taipuisa ja mukava ratsastaa. Yleensä en ole tammalle laittanut apuohjia, mielestäni tamma toimii paremmin ilman niitä. Annin käynti on rauhallista ja siinä tosiaan viihtyy pitemmänkin aikaa. Ravi on myöskin melko mukavaa, ilman satulaa selässä pysyy oikein hyvin. Saattaa tosin johtua myös hivenen leveästä selästä, tamma kun ei ole ihan siitä pienimmästä päästä ;) Laukka on pyöreää, ja ensimmäisillä kerroilla kyllä hyvinkin pomppivan oloista. Pienen totuttelun jälkeen laukkakin maistuu annin kanssa oikein mukavalta. Esteitä neiti menee mielellään ja omaa kyllä kapasiteettiakin. Koulu tökki aina välillä, mutta kyllä se menee sekin ;>

Lavinia Lumimies	FNS Peikkopoika	Pikkumetsän Aaron
		FNS Nalliina
	Ruusulahden Lumikeiju	Lumen Raivohullu
		Peikon Keiju
Miljoonasade	ei tiedossa	ei tiedossa
		ei tiedossa
	ei tiedossa	ei tiedossa
		ei tiedossa

 
Kuvien © Anni, kiitos.

Astutus	Syntynyt	Sukupuoli	Nimi	Isä	Omistaja
15.01.05	22.01.05	tamma	MES Hobitti	Keskiviikon Haltiatar	Dereka
01.03.05	08.03.05	ori	Inspiraatio	-	varattavissa!