Vaikka peli rajoittuukin vain Ison-Britannian pääkaupunkiin, myös maan tilanne sekä kansainvälinen asema on hyvä tietää. Tämän osion tiedot kannattaa ottaa huomioon, mikäli aikoo luoda vierasmaalaisen hahmon tai laittaa hahmolleen poliittisia mielipiteitä.
Vuonna 1815 Iso-Britannia, Venäjä, Preussi ja Itävalta olivat sopineet, ettei yhdenkään maan tule olla toisia vahvempi niin sotilaallisesti kuin taloudellisestikaan ja että rajojen on pysyttävä muuttumattomina. Näin haluttiin estää uuden Napoleonin valtaannousu, ja Ranskaa haluttiin rangaista Napoleonin teoista myös kaventamalla sen alueita. Toisena kansainvälisiä suhteita hiertävänä asiana oli hiljalleen voimistuva Saksa, joka pelotti niin Venäjää, Iso-Britanniaa kuin Ranskaakin. Näin ollen englantilaisten ja ranskalaisten välit eivät olleet parhaat mahdolliset, ja lisäksi saksalaisiin suhtauduttiin hieman epäluuloisesti.
1800-luku oli varsin rauhallista, sillä Napoleonin jälkeen seuraava suursota olisi ensimmäinen maailmansota, mutta taustalla oli useita jännitteitä, kun esimerkiksi vapausliikkeet olivat levinneet. Pinnan alla poreili, sillä Hullun vuoden (1848) lukuisat vallankumoukset ja niiden yritykset olivat tulossa ympäri Eurooppaa. Tulevien vallankumouksien taustalla olevista syistä yksi oli se, että maattomat kansat halusivat itselleen oman valtion eli nationalismi voimistui. Oma itsenäinen valtio puuttui esimerkiksi irlantilaisilta, puolalaisilta, eteläslaaveilta (mm. serbit, kroatit ja bulgarialaiset) sekä myös unkarilaisilta, joilla oli lähes täysi itsehallinto. Ison-Britannian hallintopiiriin kuuluivat Irlanti, Wales ja Skotlanti, ja valtion varsinainen nimi olikin Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta eli lyhyemmin Yhdistynyt kuningaskunta. Siirtomaiden määrän vuoksi sitä tultaisiin kutsumaan myöhemmin myös nimellä Brittiläinen imperiumi, jonka laajuuden ansiosta englannin kielestä tuli lopulta niin kutsuttu maailmankieli.
Leijonanosa siirtomaista kuului Isolle-Britannialle, ja toiseksi eniten siirtomaita oli Ranskalla (jolta niitä oli kuitenkin otettu pois), vähiten mm. Saksalla, Italialla, USA:lla sekä Hollannilla ja ei yhtään Venäjällä, joka tyytyi Siperiaan ja Kaukoitään, sekä Itävalta-Unkarilla, jolla oli Balkan eli Itä-Eurooppa hallussaan. Brittiläinen imperiumi muodostui näin ollen itse Yhtyneestä kuningaskunnasta sekä siirtomaista, joita oli hajanaisesti sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa. Esimerkiksi Australiassa alueet sijoittuivat vain rannikolle, ja Aasian siirtomaista suurin osa oli Intian rannikkoa.
Monet vapaamielisetkin suhtautuivat siirtomaiden valloittamiseen positiivisesti, sillä imperialismin myötä alkuasukkaita koulutettiin jonkin verran sekä maiden hallinnoista tehtiin näennäisen tehokkaita. Kuitenkin vähitellen osa liberaaleista muutti mielipidettään, sillä uutisoitiin alkuasukkaiden julmista pahoinpitelyistä ja muusta huonosta kohtelusta. Sen sijaan työläisten ja pappien mielipide vaihteli: toisaalta siirtomaiden elintaso nousi ja sivistys sekä kristinusko levisivät; toisaalta alkuasukkaita kohdeltiin huonosti. Luonnollisesti politiikoista ja liikemiehistä siirtomaiden hallinta oli loistava idea, sillä se takasi lisääntyvän liikevaihdon eli rahaa sekä poliitikoille kansallista kunniaa ja ääniä. Siirtomaiden kohtelu oli jopa suoranaista riistoa.
Euroopan teollistuminen oli jo 1800-luvun puolivälissä käynnistynyt, ja Lontoon taivas alkoi hiljalleen muuttua kivihiilestä mustaksi. Tehtaat tarjosivat useita työpaikkoja hyvin pienellä palkalla ja mitä surkeimmissa oloissa, sillä maaseudun liikaväestön muuttaessa työn perässä kaupunkeihin tarjolla oli aina joku, joka suostui työhön vielä huonommilla oloilla. Koska väkeä muutti hallitsemattoman paljon, kaupungin laitamille alkoi muotoutua sikin sokin rakennettuja heikkolaatuisia taloja ja mitä erikoisempia asuinviritelmiä. Tilan ja hygienian puutteen vuoksi kulkutaudit rellestivät varsin vapaasti, ja koska viritelmät eivät noudattaneet asemakaavaa, paikalliset tulipalot olivat mahdollisia.
Teollistuminen sai alkunsa Isossa-Britanniassa, sillä sen olosuhteet olivat siihen kaikkein parhaimmat: protestanttinen uskonto salli muutoksen, raaka-aineita sai lukuisista siirtomaista ja ylivoimaisesta laivastosta oli apua tuotteiden kuljettamisessa. Lisäksi merkantilismista, jossa painotettiin yksipuolista kaupankäyntiä eli haluttiin vain myydä muille maille, oli luovuttu skotlantilaisen Smithin ideoiman kapitalismin ansiosta. Myös työvoimaa löytyi, sillä kehittyneiden elinolojen myötä maaseudulta oli muuttanut väkeä kaupunkeihin etsimään keinoa ansaita elantonsa. Kun tähän lisättiin vielä tehokkaan höyrykoneen keksiminen, englantilaisilla oli kaikki teollistumisen edellytykset.