Isa on mukava ja ystävällinen tamma niin hoidettaessa kuin miten tahansa muutenkin. Tamma tottelee kiltisti käskyjä ja rakastaa kun se on huomion keskipisteenä. Välillä tamma saattaa tehdä jopa kepposia saadakseen huomiota. Loimittaminen on helppoa Isan kanssa ja tyttö on reipas myös taluttaessa. Isa ei pelkää juuri mitään, kuten vettä eikä eläinlääkäriäkään. Kengitys sujuu Isalta ongelmitta, samoin raspaus. Nuoremmalla iällä Isalle tarvittiin raspauksessa rauhoittava piikki mutta nykyään tamman iän lisääntyessä, on todettu Isan ottavan elämän tuomat asiat jo paljon kevyemmin ja rauhallisemmin kuin pienenä varsana. Isa oli noin kaksi vuotiaaksi asti Vibajalla mutta palasi sieltä Vaapukkaan kun Vibaja lopetti suomenhevosten kasvatuksen ja siirtyi vain muihin rotuihin. Otin tietenkin tämän mainion suomenhevostamman ilolla vastaan ja niin Isa sai Vaapukasta, syntymäpaikastaan tutun ja turvallisen kodin, jossa sen emä ja isä ovat yhä. Isa tarhataan yhdessä sen emän kanssa, vaikka ei heillä kahdella mitään erityistä sidettä ole. Tiina kun on taitanut koko varsansa unohtaa :D Isan kilpalukausi alkaa tamman täytettyä 3 vuotta. Toivottavasti pärjätään!
Tyttö on kiltteyden perikuva hoidettaessa ja se on mielestäni prikulleen samanlainen kuin tallimme kaunis shetlanninponitamma Riimi. Riimi on yhtä hieno tamma kuin Isakin, ja heillä kahdella on samanlainen tyyli olla kun heitä hoidetaan. Kummatkin neidot pysyvät paikoillaan kun niitä harjataan ja tuntuvat lähinnä olevan nukahtavaisillaan, mutta silti kyllä nostavat kavionsa kun kuulevat sanan "nosta". Isa varsinkin pitää kavioiden nostamisesta ja sille on siksi opetettu päivään sanominen. Kun tammalle sanotaan että "Sano päivää!", Isa nostaa etujalkaansa ylös ja niin siitä voi ottaa kiinni. Se on Isan tapa osoittaa taitonsa. Yleensä silloin Isa odottaa herkkupalaa tai taputusta, joskus tamma käyttää taitoaan kerjäämiseen, mutta ei tamma mikään pirulainen ole. Isa on helppo satuloida ja se ei pullista kun satulavyötä kiristetään. Isa ei mielellään ottaisi kuolaimia suuhunsa, mutta pienen yrittäminen jälkeen nekin kyllä sujahtavat suuhun. Isa yleensä koettaa nostaa päänsä mahdollisimman ylös kun se näkee kuolaimien lähestyvän :D Isa pitää onneksi jalkojaan paikoillaan kun pinteleitä kierretään sen jalkoihin, niin ei tarvitse sen kanssa pähkäillä kun pintelit kiepsahtavat maahan ja likaantuvat sekä purkautuvat rullalta. Isa on mainio opetusmestari, sillä se ei tekisi tahallaan hoidettaessa pahaa edes kärpäselle!
Ratsastettaessa Isa on todella reipas. Se tottelee apuja hyvin ja liikkuu kauniisti. Se myös seisoo hyvin paikoillaan selkään noustessa ja saattaa jopa innostuessaan pukittaa taikka hypätä kahdelle jalalle. Isalla on runsaasti tahdonvoimaa ja sen kiltteys on toistaluokkaa kuin hoidettaessa. Isaa täytyy kohdella tiukin säännöin sillä muuten tamma ottaa kyllä yliotteen ja saa sinut selästään alta aikayksikön! Maastossa Isa kuumuu herkästi, mutta ei pelkää paljoakaan. Suuret rekat ja puksuttavat traktorit saavat tämän tamman tosin vapisemaan, mutta sen kummempaa reagointia ei onneksi Isalta tule. Isa on hyvin hyppäävä nuori neiti ja sen huomaa sillä tammalta löytyy ponnua kyllä reilusti :) Kouluun tamman itsehillintä ei riitä, Isa kun vetelee helposti tuhatta ja sataa. Esteillä tamma saattaa yli-innostua mutta säilyttää usein tasapainonsa tehdessään jyrkkiä kulmia esteiden välillä. Tammalla on tasainen ravi ja miellyttävä laukka. Reipas käynti on myös monen mielestä Isassa plussaa, koska siinä tosiaan ei ehdi kyllästyä. Isa myös maastossa (sekä kentän laidoilla) olevia vihreitä kasveja tykkää napostella, joten pitkin ohjin ei kannata paljoa kulkea. Isasta löytyy myös nöyryyttä ja joskus kouluratsastus sujuu tammalta myös mallikkaasti. Useimmiten Isan luonne ei tosin sitä kestä ja tyttö sahaa kenttää edestakaisin edes kuuntelematta ratsastajaa. Kilpailuissa Isaa normaalisti jännittää sen verran että se tukeutuu hoitajaan ja ratsastajaan todellakin eikä uskalla tehdä muuta kuin totella apuja. Tämän vuoksi Isa pärjää yleensä niin kisassa kuin kisassa, onhan Isa nopea oppimaan.
i. Isan isä, Keskiviikon Roope, on todella hyvin menestynyt suomenhevosorii. Herra on saavuttanut KTK-II arvonimen, VIR MVA Ch -
arvonimet ja kisannut myös kiitettävästi esteillä. Ori oli todella kiltti ja mukava käsitellä. Roope myös rakasti taputtelua ja
rapsuttelua. Luisan ii. Saagan Valveuni oli suhteellisen hyvin menestynyt suomenhevosori, joka oli todella hyvärakenteinen ja periytti sen myös
jälkeläisilleen. Valveuni kisasi tasapuolisesti esteitä, koulua ja näyttelyitä. Ori oli luonteeltaan hyvin taipuvainen, kiltti ja mukava
hoitaessa mutta ratsastaessa tikittävä aikapommi. Vaapukan Luisan ie. Saagan Romanssi oli todella kiltti ja huomiota herättävä tamma. Romanssi kisasi koulua, todella hyvällä ja tasaisella menestyksellä.
Tamma oli monitoimihevonen, joten estekisatkin kuuluivat agendaan. Romanssi oli luonteeltaan rauhallinen ja kiltti, tosin ratsastaessa
tammaa saattoi kuvailla pirteäksi mutta rauhalliseksi.
e. Isan emä on Raadelman Tinakenkätyttö eli tutummin Tiina. Tiina on menestynyt varsin hyvin esteillä ja koulussakin kohtalaisesti, muttei
ole vielä saavuttanut muita arvonimiä kuin championin. Tiina osaa todella paljon ja on luonteeltaan hyvin kiltti ja oppivainen, sekä suhteellisen rauhallinen.
Vaikkakin toisinaan Tiina on joskus hieman omapäinen. Isan ei. CS Ritariperhonen, Isan emänisä, oli vauhdikas ja hyvin kisannut ori. Ori kumminkin oli hieman herkkänahkainen, joten sitä ei
paljoa mielyttänyt rapsuttelut ja harjaus. Riku yritti ratsastaessa aina parhaansa, jä pärjäsikin hyvin kisakentillä. Vaapukan Luisan ee. Silmukan Lyyli oli Isan emänemä. Lyyli oli todella vauhdikas ja huomiota herättävä tammatapaus, joka oli luonteeltaan hyvin herkkä
mutta silti itsevarma. Lyyli ei ollut rakenteeltaan aivan täydellinen, mutta tamma pärjäsi todella hyvin kisakentillä ja sillä kisattiinkin
hyvin ahkerasti.
Kilpailut: (vain sijoitukset)
Yhteensä 74 kisaa.
ERJ:n kisoja niistä 33 kpl.
KRJ:n kisoja niistä 37 kpl.
NJ:n kisoja niistä 4 kpl.
