|
|
Rotu
Usein puhutaan että islanninhevonen on viikinkien hevonen ja jumalten ratsu. Mutta mistä islanninhevoset ovat polveutuneet? Pohjoisnorjanponi on hyvin vanha, esihistoriallinen rotu, jonka uskottiin kuolleen sukupuuttoon vuonna 1899. Pohjoisnorjanponi on tarpaanista polveutuva rotu ja siksi se on kevyempi ja pienempi kuin muut norjalaiset rodut. Pohjoisnorjanponi oli pohjois-Norjan- ja Ruotsin viikinkien ratsu, joita viikingit ottivat mukaansa mm. Islantiin. Pohjoisnorjanponeilta töltti periytyi islanninhevoselle ja osa pohjoisnorjanponeista tölttää vielä tänäpäivänäkin. Pohjoisnorjanponien kerrotaan selviytyneen täysin omillaan ja talvella ne söivät mitä tahansa; kaloja, nahkasaappaita ja joskus jopa vaatteitakin! Pohjois-Norjan kylminä talvina ne kasvattivat pitkän ja paksun talvikarvan ja ponin turkki saattoi kasvaa hyvinkin pitkäksi. Kuten jo mainittiinkin, vuonna 1899 rodun uskottiin kuolleen sukupuuttoon. Pieni määrä hevosia löydettiin kuitenkin 1900- luvun alussa ja niiden alta alkoi jalostus. Jalostuskantaan yritettiin laajentaa mm. vuono- ja dölehevosilla mutta rodun kasvattajat eivät pitäneet lopputuloksesta. Hevoset olivat liian suuria ja kalliita pidettäviksi ja niiden käyttö jalostuksessa lopetettiin. Toisen maailmansodan jälkeen rodun uskottiin taas kadonneen. Toisissa teksteissä mainitaan löytyneen neljä ori, toisissa vain yksi (ori nimeltä Rimfakse) mutta yhtenäistä on aina että jäljellä oli noin 15-20 vanhaa tammaa sekä muutama nuori tamma. Kiinnostuksen puutteessa jalostustoiminta ei kuitenkaan tahtonut lähteä käyntiin. Yksi orinomistaja, Christel Klefstad ei antanut pariksi. Hänellä oli kaksi oria: Nordlandssvarten 11 sekä Monar 13. Christel houkutteli tammanomistajia sanoilla: "Jos astutat tamman, saat varsan ilmaiseksi". Christel matkusti ympäri pohjois-Norjaa etsien jalostukseen soveltuvia hevosia ja vähitellen rotu alkoi elpyä. Pohjoisnorjanponin jalostuksessa on myös käytetty pienikokoista suomenoria nimeltä Viri 522-72p. (s. 1966)
Rodun kanta on yhä melko pieni mutta paranemaan päin. Rotu on vielä Suomessakin melko tuntematon eikä Suomessakaan näitä montaa asu. Markkinarakoa mm. pienikokoisilla pohjoisnorjanponeilla olisi kuitenkin vaihtoehtoisena kilpaponina B-kategorian lähtöihin, vaikkeivat ne yhtä nopeita olekaan kuin gotlanninrussponit. Tänä päivänä noin 3000 pohjoisnorjanponia on rekisteröity ja varsoja syntyy joka vuosi noin 200. Rotu on saamassa yhä enemmän ja enemmän suosiota sillä ihmiset huomaavat sen hyvät puolet: se on todellinen monitoimiponi ja se pärjää niukissa olosuhteissa. Pohjoisnorjanponien kerrotaan soveltuvan hyvin koko perheen hevosiksi sillä ne ovat rauhallisia.
FAKTAT & ROTUMÄÄRTELMÄ
POHJOISNORJANPONI
Kotimaa: Norja *
- Pää on hienopiirteinen, suora profiili
* Rodun Norjan kieliset nimet, "Norlandhest" sekä "Lynghest" antavat enemmän osviittaa rodun alkuperästä. "Norland" on maakunta ja "Lyngen" on kunta, molemmat sijaitsevat pohjois-Norjassa.
![]() © Bob Langrish - kuvassa tölttäävä pohjoisnorjanponi Pohjoisnorjanponi on hyvin monikäyttöinen poni. Pohjoisnorjanponeja käytetään nykyään enimmäkseen ratsuna ja raviponina. Pohjoisnorjanponit hyppäävät hyvin ja useat ylittävät helposti 80cm, jotkut yksilöt jopa 110cm. Rodun hyppyennätys on oriilla Ruskens Solve 00-3637 joka on ylittänyt 130cm korkuisen esteen! Ponit soveltuvat myös kouluratsastukseen ja helppoihin kenttäratsastusluokkiin. Sitkeänä ja varmajalkaisena ponina ne soveltuvat myös vaelluskäyttöön. Ruotsissa ja Norjassa pohjoisnorjanponit kilpailevat myös askellajiratsastuksessa, sillä jotkut pohjoisnorjanponit hallitsevat töltin. Töltin vuoksi pohjoisnorjanponia kutsutaan myös "Norjan islanninhevoseksi". Pohjoisnorjanponien sanotaan omaavan myös hyvän ravin minkä vuoksi sitä käytetään menestyksekkäästi poniraveissa.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nordlandshest/_Lyngshest
|
![]() ![]() ![]() |