DONIOL IMAGE PRINCESS
eli Sissi, sipuli, pössi-Sissi, godzilla, simpura, jne..
Sissin tarina
Sissi on ensimmäinen todella oma koirani. Sissi saapui meille vuoden 2000 lopulla, juuri ennen joulua. Näin ensimmäisen koiran tarinaa pohtiessa voisi esittää kysymyksen, miksi juuri walesinspringerspanieli? Kun olimme päättäneet, että koira on todella tähän perheeseen taas tulossa, oli meillä toki erilaisia rotuvaihtoehtoja. Itse olisin tuolloin halunnut joko toisen kultaisennoutajan tai saksanpaimenkoiran, molemmat evättiin pääsyynä se, että vanhempani halusivat hieman pienemmän koiran. Toki täytyy sanoa, että olen nykysin vanhemmilleni todella kiitollinen ettei minulle 10-vuotiaana annettu lupaa saksanpaimenkoiraan.
Asiaan palatakseni, sen aikaisella luokkatoverillani oli walesinspringerspanieliuros Arttu, jota kävimme katsomassa. Pari kertaa kävin Arttua lenkittämässä ja pian tämän jälkeen päädyimmekin walesiin. Sissin pentue löytyi Koiramme-lehden pentue-ilmoituksista, ja ajoimme Tuusulaan pentuja katsomaan. Sissi löytyi keskeltä pentulaatikkoa, onnellisena pureskelemassa Tuula-tädin kengännauhoja. Juuri ennen joulua Sissi sitten haettiin kotiin Porvooseen, ja iltaan mennessä tämä pikku prinsessa oli onnistunut hurmaamaan jokaisen. Sissi oli pentueensa voimakastahtoisin tapaus, eikä voi kyllä sanoa että tuo tahto olisi seuraavinakaan vuosina kulunut pois.
Millainen koira Sissi on?
Luonne, sitä Sissillä on aina riittänyt. Isoäitini, ja nyttemmin myös poikaystäväni ja hänen äitinsä, ovat ensimmäiseksi Sissin tavattuaan sanoneet, että Sissi on todellinen persoona. Niin kuin onkin. Siinä missä Fridasta on mukavaa miellyttää ihmisiä ihmisrakkauden vuoksi, ei Sissi koskaan tee niin kuin halutaan ilman syytä. Yleensä tämä syy on ruoka. Sissi on koko ikänsä ollut harvinaisen ahne tapaus. Monet ovatkin vitsailleet, että tuo koira kyllä kiipeää vaikka perä edellä puuhun makkaran perässä. Monia juttuja onkin Sissille saanut opetettua ruuan avulla. Muihin Sissin perusluonteenpiirteisiin kuuluu jääräpäisyys, omanarvontuntevuus, ja tietyissä tilanteissa laiskuus. Tosin Sissikin on aina innokkaana lähdössä ulos lenkille, paitsi jos sattuu satamaan.
Kotioloissa Sissi on varsin rauhallinen tapaus. Meillä molemmat koirat ovat tottuneet olemaan päivisin kaksistaan meidän ollessa töissä ja koulussa. Niinpä Sissinkin päivät kuluvat mukavasti sohvalla makoillessa, oikeata sohvachamppionin elämää viettäessä. Jos kukaan ei illalla ole kotona, saa kyllä ruoat laittaa huolellisesti piiloon, Sissi nimittäin silloin tällöin varastelee pöydältä. Viimeisimpänä loppunsa koki mm. kokonainen kopallinen pipareita joulun kynnyksellä.
Riistaviettisyys on sekin hallitseva luonteenpiirre Sississä. Jo varhain Sissi oppi tunnistamaan sellaiset sanat kuin fasaani, orava, etsi, jne. Lenkillä Sissistä kyllä huomaa, missä riistaa on kulkenut, tällöin Sissi kulkee häntä heiluen ja nenä maata viistäen. Sissi on yleensä lenkillä kiinni, ja onpa muutamaan kertaan tullut todistettua karvaita pettymyksen kiljahduksia kun Frida on vapaana ollessaan päässyt ajamaan rusakkoa takaa. Uimisesta Sissi ei ole koskaan oikein pitänyt, rantavedessä Sissi kyllä käy tassunsa kastelemassa, mutta kun vesi alkaa yltää mahaan asti riittää Sissille. Taippareissa tulikin Sissille aikoinaan luvattua, että jos nyt uimaan menet ja tuot sen kapulan en pakota enää ikinä uimaan. On Sissi kuitenkin sen jälkeen vielä uinut, ihan oma-aloitteisesti.
Sissin harrastukset
Sissin kanssa on ensimmäkseen harrastettu näyttelyitä. Alun perin Sissi tuli meille ihan vaan kotikoiraksi, mutta jo ensimmäisessä näyttelyssään (joka sattui olemaan Karkku, springerspanieleiden erikoisnäyttely) Sissi oli BIS2-pentu ja sille tielle on jääty. Aloitin Sissin kanssa näyttelykäyttäytymisharjoittelun jo varhain, mistä onkin ollut suuresti hyötyä ja iloa kuluneina vuosina. Kiitosta hyvinkäyttäytyvästä koirasta on tullut myös muunmuassa kasvattajalta. Lisäksi Sissi itsekin tuntuu näyttelyistä nauttivan, varsinkin jos kasvattaja toimii handlerina.
Sissin näyttelyuran huippuhetkiä on ollut melko monta näin "kotikoiraksi". Paitsi valioituminen sekä Suomessa että Ruotsissa, olemme saaneet juhlia vuonna 2002 Sissin voitettua koko rodun Helsingin messukeskuksen Voittaja -näyttelyssä. Kuitenkin se unohtumattomin hetki ylitse muiden oli Sissin esiintyminen Cruftsin näyttelyssä Englannissa. Jo sinne pääseminen oli todellinen voitto, en olisi osannut unelmoidakaan että Sissi vielä kyseisessä näyttelyssä sijoittuu! Mutta niinpä sijoittuikin, viidenneksi avoimessa luokassa. Näin Sissistä tuli ensimmäinen, suomalainen Cruftsissa sijoitettu walesinspringerspanieli.
Muita Sissin harrastuksia ovat olleet vuosien varrella ToKo ja agility. Molempia on harrastettu omaksi iloksi, koskaan ei ole ollut tarkoitus kummassakaan kilpailla. ToKo-kursseja on Sissilläkin kuitenkin takana pentukurssin lisäksi jatkokurssi, agilityradalla Sissi on käynyt muutamaan kertaan pyörähtämässä. Jonkinlaista jäljestyskokemustakin Sissillä on. Taippareiden pupu-jäljen lisäksi Sissin kanssa on kokeiltu verijälkeä.
© Anna Mannermaa 2004-2009